Verka on nyt ollut kotona reilu pari viikkoa. Ensimmäisenä arkipäivänä kotiutumisen jälkeen haimme Verkalle varhairokotteen Jokirannan Evidensiasta, sillä meidän naapurustossamme liikkuu todella paljon koiria ja niiden kummin kaimatkin. Yksi syy tähän valtavaan koirien määrään saattaa olla kivenheiton päässä sijaitseva kaupungin suurin Musti ja Mirri, mikä houkuttelee paikalle koiria omistajineen. Ja koska näitä koiria liikkuu paljon, on hyvin suuri riski myös siihen, että niiden mukana tulee myös tauteja...
Ensimmäiset päivät pennun kotiutuessa menivät ihmetellessä tilannetta puolin ja toisin. Verka on kuitenkin rohkea, jopa rämäpäinen, ja selvästi fiksu pentu. Vahinkoja tietenkin sattuu, mutta pääasiallisesti pentu on osannut tehdä asiansa paperille, ja jos vahinko on sattunut, on sille usein ollut ihan selkeä syy. Pääasiallinen syy on kyllä yleensä ollut omistajien hitaus, emme ole ehtineet huomata että pennulla on hätä tai pennulle on tullut hätä niin äkisti, ettei sitä ole ehditty viedä ulos. Tässä täytyy skarpata. Tänään oli kuitenkin tullut ilmeisesti ensimmäiset mielenosoituspissat, tai sitten ihan vaan puhdas vahinko, Verka oli nimittäin pissannut koiraportin viereen, missä ei ole pariin päivään ollut pissa-alustaa. Nyt on kuitenkin ollut jopa kokonaisia öitä, jolloin Verka ei ole pissannut sisälle, joko niin että se on herättänyt meidät halutessaan tarpeilleen, tai niin että Verka on itse nukkunut niin sikeästi.
Tähän mennessä Verka on oppinut kolme käskyä: istu, maahan ja koske. Lisäksi Verkan kanssa on lähdetty tutustumaan klikkeriin, ja sen pentu tuntuu hoksanneen varsin nopeasti. Katsotaan mitä tästä tulee, itselläni on kuitenkin asiasta varsin hyvä fiilis.
Ongelmakohtia on sitten pureminen. Ollessaan rauhallinen Verka osaa varoa puremista, mutta innostuessaan hampaat osuvat yleensä niin ihmisten käsiin kuin varpaisiinkin. Ja vaatteissa roikkuminen, se vasta mukavaa on! Ainakin pennun mielestä siis, ihmiset voivat olla asiasta toista mieltä... Sattuneesta syystä minäkin päädyin viime viikolla vaihtamaan useamman kerran vaatteet koira-aitauksen sisäpuolella pennun päivystäessä myrtyneenä ulkopuolella.
Ulkomaailmaan tutustuminenkin on jo aloitettu, kävimme ensimmäistä kertaa bussissa ja kauppakeskuksessa, pentutreffeilläkin on käyty, samoin lähitienoon Musti ja Mirri on jo tullut tutuksi. Ihmisiin sosiaalistaminen on hyvässä vauhdissa, mutta muut koirat (etenkin pikkukoirat) ovat vielä hieman arveluttavia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti